Se muutto mistä jo edellisessä kirjoituksessa valitin on edelleen kesken. Tavaraa löytyy vieläkin vanhempieni luota, vaikka sen osoitteen pitäisi olla luovutusvalmiina uudelle omistajalle sunnuntaina. Hip hip hurraa. Eli sen lisäksi että yritän muuttaa tavaroita jotenkin järkevästi ja järjestykseen, joudun käymään läpi 20 vuoden aikana säilömiäni asioita vaatteista lähtien. Ja mistään ei kehtaa vieläkään luopua. Samalla pitäisi hommata kirpparipöytä tai kaksi ja hoitaa muutakin elämää lääkäriaikoineen ja parkkipaikkasotkuineen. Häkkivarastokin pitäisi pyytää avattavaksi ja markkinavaatteet pitäisi viimeistellä viime vuodelta heti kun löydän ne muuttokuormasta, mikä uhkaa hukuttaa alleen koko eteiskäytävän ja olohuoneen. Puhumattakaan siitä että laatikoita pitäisi purkaa ja autossakin olisi tavaroita. Vuorokauteen tarvitaan lisää tunteja, koska unentarpeeni on lisääntynyt eksponentiaalisesti.

Ja kaiken sotkun keskellä vaatteet saavat koirankarvakuorrutteen, koska pitkäaikainen haave toteutui ja muuttoa seuranneena viikonloppuna 48 neliön kaksioon muutti meidän lisäksemme vuoden ikäinen pointterisekoitus Brynja.

Brynja tuli meille Rhodokselta omistajan työkiireiden vuoksi ja on lämpötilaeroista huolimatta sopeutunut loistavasti. Sänkyyn olisi pakko päästä viereen ja kaikki naapuruston koirat pitäisi päästä moikkaamaan. Ruokaa pitäisi olla tarjoolla jatkuvasti ja olisi kiva jos joku rapsuttaisi 24/7. Aivan ihana otus, pakko se on myöntää.

- Sanna